Oikea rotuvalinta?

Kultainennoutaja on noutava lintukoira. Rotu on jalostettu löytämään ja noutamaan ammuttua tai haavoittunutta pienriistaa. Kultainennoutaja kantaa ja noutaa esineitä muutenkin mielellään. Kengät, sukat, omat ja lasten lelut, TV:n kaukosäätimet, makuualustat ja joskus jopa vesikuppi kulkeutuvat paikasta toiseen. Joskus ne löytyvät koiran jäljiltä ihan uudelleen "muotoiltuna". Joidenkin koirien tapaan kuuluu myös "jutteleleminen", joskus hyvinkin kovaäänisesti, kun ne kantavat ja esittelevät näitä löytämiään "aarteita". Tätä luonteenpiirrettä voi hyödyntää esim. opettamalla koira kantamaan lehti sisään postilaatikolta tai keksimällä jotain muuta, jotta koira saa osallistua perheen rutiineihin ja olla omistajalleen mieliksi.

Kultaisennoutajan luontaisiin ominaisuuksiin kuuluu suuri miellyttämisen tarve. Englanniksi "will to please". Sitä hyväksikäyttäen koira on suhteellisen helppo kouluttaa. Kultainennoutaja tekee melkein mitä tahansa saadakseen kehuja tai palkinnon esim. namipalan muodossa. Kaiken kouluttamisen perustana tulee kuitenkin aina olla hyvä kontakti koiran ja kouluttajan välillä. Koska koira on laumaeläin täytyy sen aina tietää ketkä lauman jäsenet ovat sen yläpuolella arvoasteikossa. Tämä sääntö pätee kaikkiin koirarotuihin. Lienee selvää, että kaikki perheen ihmisjäsenet ovat arvoasteikolla koiraa korkeammalla. Jos keskinäisestä arvojärjestyksestä on epäselvyyttä, aiheuttaa se erilaisia ongelmia. Nimittäin jos koira uskoo olevansa ihmisiä korkeammassa asemassa johtaa se pikkuhiljaa siihen, että koira alkaa "komentamaan" omistajiaan. Koira voi myös kokea asemansa niin, että sen pitää suojella laumansa jäseniä. Tällaisia koiria, jolleivat ne ole nimenomaan suojelukoiriksi koulutettuja, kutsutaan ongelmakoiriksi. Syy moiseen käyttäytymiseen on yleensä kuitenkin koiran omistajassa.

Päsääntöisesti kultainennoutaja tulee hyvin toimeen toisten koirien ja lasten kanssa. Mikään koira ei kuitenkaan ole syntyjään hyvä lapsiperheen koira. Sekä pennulle että lapsille pitää opettaa mikä on sallittua ja mikä ei. Koira ja lapset tulevat varmasti toimeen keskenään kun kumpikin osapuoli tietää perheen säännöt. Sama pätee pennun ja perheessä jo olemassa olevien muiden lemmikkien kanssa.

Koiramaailmassa saman lauman jäsenillä on aina tarkka arvojärjestys, jonka koirat yleensä luovat keskenään. Kun kyseessä on eri lajien edustajat pitää omistajan olla mukana luomassa pelisääntöjä. Pieni pentu ei voi tietää, että kissa voi raapaista pahasti, joten pentua pitää aluksi suojella. Kun kyseessä on kani tai marsu pitää taas huolehtia siitä, ettei pentu innostuksissaan ja tietämättömyyttään vahingoita näitä.

Kultainennoutaja on monipuolinen harrastuskoira, joka kaipaa virikkeitä ja aikuisena myös paljon liikuntaa. Harrastusmahdollisuuksia on monia. Niistä kannattaa hankkia tietoa ja kokeilla eri lajeja mahdollisuuksien mukaan. Joukosta voi löytyä yksi tai useampi ylitse muiden. Koirat ovat eri tavalla lahjakkaita ja omistaja/ohjaajakin voi olla kiinnostuneempi jostain lajista kuin toisesta. Sen takia kannattaa ottaa selvää mm. agility-, tottelevaisuus-, vesipelastus-, palveluskoira-, jäljestys- ja noutokoulutuksista. Usein myös mukava harrastusporukka voi kannustaa viihtymään paremmin tietyn lajin parissa.

Ensimmäinen vuosi koiran(pennun) kanssa on työläin. Silloin pitää olla aikaa perehtyä asioihin. Pennun kotiutuminen, uusiin lauman jäseniin tutustuminen, sisäsiistiksi opettaminen ja perheen sääntöihin totutteleminen ovat ensimmäinenä vuorossa. Kun pentu on kotiutunut alkaa jokapäiväinen koulutus, johon osallistuvat kaikki perheenjäsenet. Jos nämä perusasiat jäävät heikoille kantimille voi koira aiheuttaa perheelleen ja lähipiirilleen enemmän huolta ja murhetta kuin iloa.

Koirasta lähtee karvaa ja se tuo sisään hiekkaa ja likaa. Joskus, tai joidenkin kohdalla joka päivä, voi lenkiltä palaava koira näyttää tältä. Turkinhoito ei sinällään ole vaativaa mutta etenkin karvanlähdön aikaan päivittäinen harjaus on paikallaan.

Pentua tulee kuljettaa erilaisissa paikoissa, jotta se tottuu pienestä pitäen erilaisiin ääniin, hälinään, veneessä, yleissä kulkuneuvoissa ja autossa matkustamiseen jne. Mutta vasta sitten kun pennulla on rokotussuoja (eli n. 4,5 kk:n iässä) on turvallista tavata vieraita koiria ja mennä yleisille paikoille kuten koirapuistoihin ja pentukouluun.

Pentua tulee uudessa kodissa totuttaa kynsien leikkaamiseen ja kaikenlaiseen käsittelyyn harjaamisesta korvien puhdistukseen ja hampaiden katsomiseen. Näitä on harjoiteltu kasvattajan luona mutta ne unohtuvat hyvin nopeasti jos harjoitukset eivät jatku säännöllisesti uudessa kodissa. Hihnassa kulkeminen ja luoksetulo ovat eräitä tärkeimpiä taitoja, jotka pennulle pitää opettaa. Näistä löydät lisätietoa kohdassa Pennun koulutus.