Näyttelyihin valmistautuminen

Näyttelyt ovat vain yksi monista harrastuksista, jota kultaisennoutajan kanssa voi kokeilla.

Ensimmäinen näyttelykokemus voi monesti sanella sen mitä ko. harrastuksesta on mieltä ja haluaako näyttelyyn mennä toista kertaa. Sen takia olisi hyvä valmistautua huolella ja opetella muutama asia mahdollisimman hyvin ennen kuin lähdetään "harjoittelemaan" oikeaan koiranäyttelyyn.

Pentu voidaan opettaa seisomaan joko ns. vapaasti tai kiinni pitämällä (top and tailed). Itse opetan pennuilleni kummankin tavan esiintyä. Jotkut koirat ovat enemmän edukseen vapaasti seisottamalla kun taas toisille on eduksi jos ne esitetään "top and tailed". On kuitenkin hyvä oppia kummatkin tavat koska pienestä pennusta ei vielä tiedä kumpi tapa esiintyä on sille enemmän eduksi.

Namipaloina voit käyttää kaikkea koiran nappuloista, juustoon, lihapulliin, leipään tai makkaraan. Näyttelyissä kaikkia näitä näkee käytettävän keitetyn & kuivatun maksan ja "valmis-namipalojen" lisäksi.

Vapaasti seisottaminen

Seiso pennun edessä namipala kädessäsi. Pidä namipalsta kiinni samalla kun pentu (toivottavasti) seisoo ja nuolee/maistaa sitä. Toista sanaa "seiso" tai jotain muuta sanaa, jonka haluat pennun oppivan yhdistämään tähän harjoitukseen. Pennun pitäisi keskittyä sinuun ja namipalaan, joten harjoitus kannattaa ainakin alussa tehdä rauhallisessa paikassa ilman häiriötekijöitä.

Alussa ei ole tärkeää miten pentu seisoo, kunhan se seisoo eikä esim. istu. Myöhemmin kun pentu tietää mitä sana "seiso" tarkoittaa voit alkaa kiinnittää enemmän huomiota siihen miten pentu seisoo.

Alussa pentu varmasti yrittää istua, hyppiä ja edetä namipalan perässä. Tämä kuuluu asiaan eikä siitä pidä hermostua.

Kun pentu yrittää istua ota namipala pois, ota pari askelta taaksepäin ja sano samalla seiso. Pennun pitäisi seurata sinua ja namipalaa ja nousta seisomaan. Kehu pentua ja sano taas "seiso" heti kun pentu seisoo neljällä jalalla.

Kun pentu yrittää edetä tai hyppiä ota taas namipala pois. Ota askel tai kaksi pentua kohti. Pennun pitäisi tällöin pakittaa ja ymmärtää, ettei ole toivottua hyppiä tms. Näytä pennulla uudestaan namipalaa ja annan sen nuolla sitä samalla kun toistat käskyn "seiso". Välillä voi olla syytä antaa koko namipala pennulle, jotta se pysyisi motivoituneena!

Ahkeran harjoittelun jälkeen pentu oppii ymmärtämään sanan "seiso" merkityksen. Pennun kasvaessa voit vaatia, että pentu seisoo paikallaan ja katsoo sinua (tai namipalaa) ja malttaa odottaa hieman pidempään ennen kuin se saa namin.

Jos haluat, voit opettaa pennulle myös jonkin käskyn, jolla se heiluttaa häntäänsä. Iloisesti esiintyvä koira on aina tuomarille mukavampi arvosteltava ja antaa iloisen, positiivisen kokonaisvaikutelman!

Kun pentu osaa seistä rauhallisessa ympäristössä kotioloissa kannattaa siirtyä harjoittelemaan myös sellaisiin paikkoihin, joissa on häiriötekijöitä. Näyttelyssä on aina hälinää, paljon ihmisiä, koiria, ääniä jne., jotka varmasti häiritsevät nuoren koiran keskittymistä. Ei siis kannata odottaa, että pentu ensimmäisillä esiintymiskerroillaan näyttelyssä osaisi käyttäytyä yhtä hienosti kuin kotioloissa.

Seisottaminen "top and tailed"

Opetamme pentumme seisomaan näyttelyasennossa ennen kuin ne luovutetaan uusiin koteihinsa. Jos harjoittelua jatketaan päivittäin myös uudessa kodissa ei taito koskaan pääse unohtumaan.

Seisotettaessa pentua kannattaa kiinnittää huomiota alustaan. Pientä pentua on helpompi seisottaa esim. pöydällä, alustana voidaan tällöin käyttää vaikkapa kynnysmattoa, joka ei ole liukas.

Itse käytän yleensä aina namipalaa, jotta saisin pennun huomion kiinnitettyä itseeni. Jotkut pennut tosin ovat niin persoja ruoan perään, että seisomisesta ei aika ajoin tule mitään. Tällöin kannattaa joko pitää tauko tai jättää namipala kokonaan pois. Pennun olisi hyvä olla syönyt ja leikkinyt juuri ennen harjoitusta. Liian leikkisää pentua voi olla aivan mahdoton saada pysymään hetkeäkään paikallaan!

Ilman namipalaa edetään niin, että toisella kädellä pidetään kiinni koiran leuasta (tai rapsutetaan leuan alta) kun toisella kädellä asetellaan pennun jalat "oikeisiin paikkoihin". Näytämme pennun uudelle omistajalle mihin kohtiin jalat tulee asettaa, jotta ne olisivat oikein. Kun pentu seisoo niin kuin pitää niin otetaan vapaalla kädellä hännästä kiinni ja pidetään siitä kiinni niin, että se on samassa linjassa selkälinjan kanssa. Samalla pennulle tietenkin toistetaan sanaa "seiso". Näin pentu oppii yhdistämään harjoittelun tähän tiettyyn käskyyn. Riittää jos pentu aluksi pysyy paikallaan sekunnin tai kaksi. Sen verran kuitenkin, että ehdit sanomaan sanan seiso.

Ei saa lannistua vaikka näyttäisi siltä, että pentu ei aluksi malta seistä paikallaan hetkeäkään. Vaikka harjoittelu ei lainkaan ottaisi onnistuakseen niin on tärkeää toistaa harjoitus päivittäin. Minuutti kerran kaksi päivässä riittää vallan mainiosti. Ainoastaan näin pentu oppii käsittelyyn ja siihen, että sen täytyy hetkeksi keskittyä seisomiseen. Samalla myös sinä opit tuntemaan koiraasi ja sen metkuja. Tästä on apua kun pentu kasvaa ja sille alkaa tulla vielä enemmän omaa tahtoa!

Pennun opettaminen käsittelyyn

Seisomisharjoitusten yhteydessä pentua kannattaa opettaa muunkinlaiseen käsittelyyn. Pöydällä voit tutkia korvat, purennan (myöhemmin seurataan maitohampaiden irtoamista) sekä kynnet. On tärkeää, että pentu pienestä pitäen oppii olemaan hetken rauhassa paikallaan ja antaa omistajansa käsitellä ja kopeloida itseään. Myöhemmin tästä harjoittelusta on suurta apua kun mennään eläinlääkärille rokotettavaksi. Eläinlääkäri yleensä tutkii pennun nimenomaan pöydällä.

Älä ikinä anna pennun itse hypätä alas pöydältä. Nosta aina pentu alas, jotta ei sattuisi mitään vahinkoja!

Näyttelyissä tuomari katsoo koiran purennan, joten on hyvä jos voit kotioloissa pyytää jonkun pennulle tuntemattoman henkilön katsomaan pennun hampaat. Tämä tapahtuu niin, että koiran suu on kiinni mutta sen huulia nostetaan ylös. Jos pentu ei juuri sillä hetkellä malta pysyä paikallaan ei sitä pidä pakottaa väkisin kiinni pitämällä. Sen sijaan yritetään rauhoittaa tilanne ja kun pentu on rauhallinen yritetään uudestaan. Periksi ei kuitenkaan saa antaa. Nimittäin jos koira huomaa, että se saa luistettua tilanteesta käyttäytymällä "huonosti" se kyllä muistaa sen ja käyttää samaa kikkaa hyväkseen seuraavalla kerralla!!

Hihnassa kulkeminen

Hihnassa nätisti kulkemista on syytä harjoitella kotona ennen ensimmäistä näyttelyä. Pennun tulisi osata kulkea vasemmalla puolellasi kiskomatta, maata nuuskimatta ja hyppimättä. Hihnaa pentu saa kantaa suussaan jos sillä on taipumusta moiseen, erikseen sitä ei kannata alkaa opettamaan - ainakaan näyttelyä varten.

Pieneltä pennulta ei tietenkään voi vaatia täydellistä mallisuoritusta mutta pääsette kummatkin helpommalla kun hieman harjoittelette tätäkin ennen 1. esiintymistä.

Tuomari arvostelee koiran liikkeet ravissa. Pennun kanssa sopiva vauhti on kun itse kävelet ripeästi. Koeta kiinnittää pennun huomio itseesi jotta se ravaisi ryhdikkäästi pää ylhäällä. Joskus näkee käytettävän namipalaa tai motivointilelua (pallo tms.) tässä kohtaa. Se ei ole kiellettyä kunhan pentu ei koko ajan hypi näiden perässä. Hihnan tulisi mielellään roikkua löysällä, tai ainakaan se ei saisi koko ajan olla kireällä.

Kun pentu ravaa niin kuin pitääkin kehu sitä! Näin se tietää käyttäytyvänsä toivotulla tavalla. On tärkeää saada pentu kuuntelemaan ja katsomaan sinua. Tämä sen takia, että näyttelyssä perässä ja edessä juoksevat koirat helposti vievät huomion niin, että liikkumisesta tulee pelkkää hihnassa kiskomista ja pomppimista suuntaan tai toiseen.

Kun ravaaminen hihnassa on opittu on aika opetella liikkumaan suoraan edes takaisin ja kolmion muodossa. Tuomari pyytää yleensä koiran esittäjää liikuttamaan koiraa joko edellä mainitusti ja/tai ympäri kehää. Kolmio on näistä vaikein, etenkin jos sitä ei ole aikaisemmin tehnyt.

Kuvittele tuomari seisomaan johonkin tiettyyn kohtaan. Ota kahdeksi muuksi kiintopisteeksi esim jokin kivi, puu, penkki tms. fyysinen esine. Kävele pentu vierelläsi ensin kohti 1. kiintopistettä KOHTISUORAAN poispäin "tuomarista. Tällöin tuomari näkee koiran takaliikkeet. Sitten käännyt kohti seuraavaa kiintopistettä. Kun liikutte sitä kohti pitäisi tuomarin nähdä koiran liikkeet suoraan sivulta. Toisen kiintopisteen kohdalle tultaessa käännytte niin, että lähestytte tuomaria KOHTISUORAAN. Tällöin tuomari näkee koiran etuliikkeet. On tärkeää, että tuomarista liikutaan poispäin suoraan ja että tuomaria lähestytään suorassa linjassa. Tämä vaatii hieman harjoittelua ja voi aluksi tuntua vaikealta, etenkin jos koirasi yrittää vetää muualle eikä seuraa nätisti rinnallasi. Muista, että harjoitus tekee mestarin!

Etukäteisvalmistautuminen

Toivon, että ensimmäisestä näyttelypäivästäsi tulisi mukava kokemus. Saat koirasi kanssa huomattavasti enemmän irti päivästä jos olette hyvin valmistautuneita.

Olen kerännyt tähän neuvoja ja vinkkejä miten kannattaa valmistautua. Toivottavasti näistä on sinulle apua. Voit toki aina ottaa yhteyttä minuun jos tarvitset lisäneuvoja mutta jos sisäistät nämä niin olet varmasti paremmin valmistautunut kuin moni muu ensikertalainen.

Pesu ja trimmaus

Pääsääntöisesti koira tulisi aina pestä ennen näyttelyä. Pesu tulisi suorittaa riittävän ajoissa, jotta turkki ehtii asettua ennen näyttelyä. Tämä on erityisen tärkeää jos koiralla on aaltoileva / kihartuva turkinlaatu. Samoin jos koiran pohjavilla on irtoamassa. Pesu nimittäin irrottaa turkkia entisestään ja kestää pari päivää pesun jälkeen ennen kuin pahin karvanlähtö on rauhoittunut. Tällaisessa tilanteessa täytyy tietenkin aina erikseen arvioida onko turkki siinä kunnossa, että koira kannattaa viedä näyttelyyn.

Jos koira pestään useita päiviä ennen näyttelyä on tietenkin tärkeää, että koira pysyy puhtaana näyttelypäivään asti. Tämä voi välillä olla vaikeaa, etenkin pennun kanssa.

Jos ilmat ovat kuivat ja koira peruspuhdas niin koiran voi viedä näyttelyyn jopa ilman pesua.

Shampoota voi ostaa eläintarvikeliikkeistä. Itse käytän mm. manteliöljyshampoota, joka samalla kosteuttaa turkkia.

Pesun jälkeen koira pyyhekuivataan. Tämän jälkeen koiran turkkia harjataan niin, että se asettuu siististi. Harjausta tulisi jatkaa aika ajoin kunnes koiran turkki on täysin kuiva. Föönaamalla kuivumista saadaan nopeutettua mutta tällöin tulee muistaa, että koira täytyy totuttaa föönin ääneen varovasti ja pikkuhiljaa.

Missään nimessä koiraa ei saa jättää yöksi "kuivumaan" kostealla turkilla. Etenkään jos näyttely on jo seuraavana päivänä. Tällöin sinua voi odottaa aamulla karmea näky. Karvat sojottavat minne sattuu ja valitettavasti vahingon korjaaminen vaatii uuden turkin kastelun, joka usein on mahdotonta enää näyttelypäivänä.

Pesun jälkeen tulee aina muistaa pitää koira lämpimässä, kuivassa paikassa. Ulkona käydään vain pikaisesti, jollei satu olemaan kesä ja lämmin päivä. Pestessä koiran turkki kastuu ihoon asti, jolloin se on altis palelluttamaan itsensä. Joskus näyttelyssä näkee koiria joilla on vesihäntä. Ne ovat usein seurausta pesusta ja sen jälkeisestä oleilusta kylmässä / vetoisessa paikassa. Hännän tyvi paleltuu ja koiran häntä roikkuu elottomana. Tähän ei ole muuta parannuskeinoa kuin lämmin ja aika. koira aristelee takapäätään ja on sen takia parempi jättää kotiin kuin viedä kauneuskilpailuun.

Trimmaus

Ennen näyttelyä koiran turkki tulisi aina siistiä eli trimmata. Koiran turkin pitää olla puhdas ja kuiva kun se trimmataan. Trimmaukseen tarvitaan suorateräiset ja ohentavat sakset sekä kampa tai harja.

Pienelle pennulle voi riittää pelkkä hännänpään siistiminen mutta jo 7 - 8 kk:n ikäinen pentu täytyy trimmata myös kaulan alueelta.

Aikuiselta koiralta trimmataan edellisten lisäksi tassut ja housukarvat. Kaikkein vaativin trimmattava on kaulan alue. Sitä kannattaakin harjoitella oman koiran kanssa heti kun karvaa alkaa olla sen verran, että on jotain mitä trimmata.

Löydät lisää tietoa ja kuvia trimmauksesta Golden Info kirjasta. Joillakin paikkakunnilla järjestetään trimmauskursseja. Suosittelen lämpimästi sellaiselle osallistumista jos et uskalla opetella itseksesi tai et pääse harjoittelemaan trimmausta kenenkään kokeneemman ohjauksessa.

Näyttelyyn ilmoittautuminen

Näyttelyilmoittautuminen tehdään kaavakkeella. Parhaiten löydät tietoa tulevista näyttelyistä (sekä tarvittavan kaavakkeen) Suomen Kennelliiton Koiramme -lehdestä sekä internetistä Kennelliiton ja Golden Ringin sivuilta. Joskus eläintarvikeliikkeissä ja eläinlääkäriasemilla on näyttelyiden esitteitä.

Ilmoittautumisajat näyttelyihin menevät umpeen 3-5 viikkoa ennen näyttelyä. Ilmoittautumisen mukana tulee aina lähettää kopio maksukuitista.

Ennen kuin ilmoitat koirasi näyttelyyn yritä arvioida koirasi turkin kunto. Jos pohjavilla on juuri lähdössä tai hiljattain lähtenyt niin voi olla turhaa rahan ja ajan haaskausta viedä koiraa ko. näyttelyyn. Koira ei ole parhaimmillaan huonoturkkisena eikä ole reilua koiraa kohtaan viedä sitä siinä kunnossa kauneuskilpailuun.

Uuden turkin kasvattaminen voi koirasta, vuodenajasta ja hormonitoiminnasta (koskee lähinnä narttuja) riippuen kestää kahdesta jopa kuuteen kuukauteen. Yritä ennakoida uuden karvan tulo, jotta voit valmiiksi valita ne näyttelyt, jonne haluat osallistua kun koirasi taas on kunnossa.

Näyttelyvarustus

Noin viikkoa ennen näyttelyä saat näyttelytoimikunnalta kirjeen, josta käy ilmi mm. näyttelyn tarkka paikka (ajo-ohje), aikataulut sekä yleisiä ohjeita ja lista asioista, joita tarvitset mukaan.

Sinulla pitää aina olla mukana koiran rokotustodistukset sekä todistus tunnistusmerkinnästä. Merkintä tatuoinnista löytyy koiran rekisteripaperista. Lisäksi mukana tulisi olla vesikuppi, vettä, namipaloja, harja/kampa, näyttelytalutin, makuualusta ja pyyhe koiran kuivaamiseen jos se sattuisi likaantumaan. Numerolappu tulee yleensä kirjeen mukana. Numerolappu kiinnitetään hihaan tai puseroon joko hakaneulalla tai tarkoitukseen suunnitellulla numerolapun pidikkeellä. Näitä saa ostaa sekä näyttelystä että eläintarvikeliikkeistä.

Näyttelyissä koiralla käytetään ns. näyttelytalutinta, joka on sirompi kuin tavallinen noutajatalutin. Muuten se on samanlainen kuin noutajatalutin. Ideana on siis se, että talutin avautuu kokonaan niin, että kun talutin asetetaan koiran lavoille voidaan se avata niin, ettei se "katkaise" kaulalinjaa. Valitettavasti oikeanlaisia näyttelytaluttimia on vaikea löytää Suomesta. Voimme lainata sinulle sellaisen jos käyt harvemmin näyttelyissä. Jos haluat oman taluttimen saat varmimmin ostettua oikeanlaisen taluttimen minun kauttani.

Mitä näyttelyssä tapahtuu

Suosittelen lämpimästi, että käyt tutustumassa koiranäyttelyyn ennen kuin itse osallistut näyttelyyn koirasi kanssa. On mukavampi olla näytteilleasettajana kun on jokin käsitys siitä mitä on odotettavissa.

Seuraa miten tuomari haluaa koirien liikkuvan ja miten koirat esiintyvät ja esitetään "oikeaoppisesti". Jotkut tuomarit antavat koirista suullisen arvostelun niin, että yleisökin kuulee heidän mielipiteensä. Näitä kommentteja kannattaakin kuunnella ja yrittää ymmärtää minkälaisiin asioihin koirassa kiinnitetään huomiota.

Ulkoilmanäyttelyt ovat nuorelle koiralle yleensä helpompia paikkoja harjoitella esiintymistä. Valitettavasti keväällä ja kesällä syntyneet pennut joutuvat aloittelemaan "uraansa" sisänäyttelyissä. Tällöin olisi hyvä käydä pennun kanssa etukäteen harjoittelemassa samantapaisissa paikoissa. Jo pelkkä hihnassa kävely parkkihallissa, rautatieasemalla tms. uudessa ja hälyisessä paikassa riittää.

Näyttelypaikalla kannattaa ennakoida asioita, jotka voivat pelästyttää pennun. Koiran takana pamahtavat raskaat ovet, päälle hyppäävät koirat, liian lähellä yht'äkkiä kuuluvat kaiutukset, näyttelyhäkkien kolinat yms. voivat pelästyttää pennun pahanpäiväisesti. Sen takia kannattaa keskittyä 100% pentuun kun liikutte näyttelyalueella.

Huolehdi siitä, että koirasi on hyvin ulkoilutettu ennen kuin menette näyttelyalueelle. Jos ilma on kurainen valmistaudu siihen, että joudut kuivaamaan koirasi ennen kuin on teidän vuoronne mennä kehään. Näyttelystä saa ostaa käsiohjelmia, josta käy ilmi luokkiin osallistuvien koirien määrät sekä tarkemmat tiedot. Ohjelma helpottaa arvostelun seuraamista.

Mene näyttelypaikalle ajoissa, jotta pentusi kerkiää sopeutua uuteen, erilaiseen tilanteeseen, ääniin ja ympäristöön. Koeta välttää tilanteita, että pentu riehaantuu. Näyttelyt eivät ole tarkoitettuja paikaksi, jossa koirat villisti leikkivät keskenään. Koirasi tulisi keskittyä kanssasi esiintymiseen ja se on mahdotonta jos se yrittää leikkiä jokaisen vastaantulijan kanssa. Muista myös, että voit tahattomasti pilata jonkun toisen esiintymisen jos annat pentusi hyppiä ja pomppia muita kohden kehässä. Näyttelyn jälkeen saa taas leikkiä ja juosta vapaana mutta näyttelyssä koiran tulee olla koko ajan kytkettynä.

Arvostelun kulku

Näyttelyssä koirat arvostellaan luokittain. Luokkajako tehdään sukupuolen sekä koiran iän tai sen saavuttamien meriittien mukaan. Ensin arvostellaan kaikki pennut. Sen jälkeen urokset ja lopuksi nartut. Jokainen luokka arvostellaan kokonaisuudessaan vuorollaan. Tuomari sijoittaa koirat luokittain 1. - 4. mieleiseensä paremmuusjärjestykseen. Tuomari vertaa koiraa rotumääritelmään mutta lopulliseen sjoitukseen vaikuttavat myös tuomarin henkilökohtaiset mieltymykset, koiran kunto ja esiintyminen.

Golden Ringin epävirallisissa näyttelyissä (Club show & Open show:t) luokat ja näyttelyn kulku ovat hieman erilaiset kuin Kennelliiton näyttelysääntöjen mukaan järjestetyissä virallisissa näyttelyissä.

Tarkempaa tietoa koiranäyttelyiden luokista löytyy näyttelysäännöistä, jotka löydät esim. Kennelliiton sivuilta www.kennelliitto.fi

Pentuluokat ovat ns. epävirallisia luokkia. Joissakin näyttelyissä on vauvaluokka 5-7 kk:n ikäisille pennuille. Yleensä näyttelyissä pennut ovat 7-9 kk ikäisiä koiria.

Arvostelu alkaa sillä, että kaikki kyseiseen luokkaan ilmoittautuneet koirat tulevat yhtä aikaa kehään. Kehäsihteeri huolehtii siitä, että koirat seisovat kehän reunalla numerojärjestyksessä. Koirat laitetaan seisomaan ja tuomari voi aloittaa arvostelun. Yleensä tuomari haluaa nähdä kaikkien koirien liikkuvat yhdessä ennen kuin aloittaa koirien yksittäisarvostelun.

Yksittäisarvostelu

Koirat tulevat numerojärjestyksessä ns. yksittäisarvosteluun. Tuomari arvostelee koirasi sekä sen seistessä että ravatessa. Yksittäisarvostelussa tuomari myös sanelee kehäsihteerille kirjallisen arvostelun koirastasi. Tuomarin tehtävä on arvostella koira siinä kunnossa kun se on näyttelypäivänä. Arvosteluun vaikuttavat siis koiran rakenteen lisäksi turkin kunto, yleiskunto (koira ei saa olla liian lihava/laiha), käyttäytyminen ja esiintyminen. Koira ei myöskään saa olla arka tai pelokas. Tuomarin tehtävää helpottaa jos koirasi seisoo nätisti paikallaan, antaa tuomarin koskettaa, katsoa hampaat ja tietenkin liikkuu niin että tuomari saa oikean käsityksen koiran liikkeistä.

Jos koirasi esim. ontuu näyttelypäivänä ei sitä voida arvostella liikkeiden osalta. Silloin se saa EVA (ei voida arvostella) laatupalkinnon. Tämä siitäkin huolimatta, että koira kaikin muun osin olisi kuinka lupaava ja kaunis.

Jos kaikki menee hyvin antaa tuomari yksittäisarvostelun lopussa koiralle jonkin seuraavista "laatumaininnoista":

  • Erinomainen (ERI), joka on paras mahdollinen: punainen nauha
  • Erittäin hyvä (EH): sininen nauha
  • Hyvä (H): keltainen nauha
  • Tyydyttävä (T): vihreä nauha

Koirien jaottelu yllä mainittuihin "laatuluokkiin" tapahtuu tuomarin toimesta hänen verrattuaan kutakin koiraa rotumääritelmään sekä ottamalla huomioon koiran kunnon ja iän.

Koiran yksittäisarvostelu kestää tuomarista riippuen 2-4 minuuttia. Sinä aikana pitäisi antaa mahdollisimman positiivinen kuva koiran ulkomuodosta ja käyttäytymisestä. Tuomari ei voi tietää miten upea koira sinulla on jollei koira anna hyvää kuvaa itsestään. Tässä mielessä koiranäyttelyt voi hyvinkin rinnastaa ihmisten missikisoihin!!

Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu tulevat kaikki ne, jotka ovat saaneet yksittäisarvostelussa ERI:n (erinomainen) yhtä aikaa takaisin kehään. Verrattuaan koiria toisiinsa tuomari sijoittaa ne mieleiseensä paremmuusjärjestykseen. Jos tuomari haluaa, voi hän antaa voittajalle tai kaikille ERIn saaneille koiralle SA-palkinnon (sertifikaatin arvoinen): vaaleanpunainen. Ne koirat, jotka palkitaan SA:lla jatkavat vielä ns. paras uros tai paras narttu kilpailuun.

Koiran sijoitukseen luokassa vaikuttaa myös se miten koira on valmisteltu näyttelyä varten. Ulkomuodoltaan keskinkertaisen koiran saa varmasti sijoittumaan paremmin kuin mihin muuten olisi edellytyksiä kun se on huolella pesty ja trimmattu, tuodaan näyttelyyn hyväkuntoisena ja esitetään taitavasti. Vastaavasti hyvän koiran mahdollisuudet saa pilattua jos edellä mainittuihin asioihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.